Blogi

Järjestöt ja sote-kuntayhtymäyhteistyö Kymenlaaksossa

Maakunnallisen Järjestö 2.0 -hankkeen, Yhes enemmän! Agentit maakuntien toimintaa kehittämässä, alkumetreillä tunnistettiin, että Kymenlaakson kolmannen sektorin mahdollisuudet vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ovat vahvat, mutta rakenteet tulokselliseen ja vaikuttavaan yhteistyöhön ovat olleet puutteelliset. Kymenlaakson kunnissa avustuskriteerit ja mallit ovat hyvin erilaiset ja järjestöavustukset eivät ole olleet kokonaisuutena kenenkään hallussa: yhtenäinen rakenne ja toimintamalli puuttuivat.
Sote-järjestöjen toiminnoille oli Kymenlaaksossa ollut tyypillistä se, että ne olivat toimineet kunnan vastuulla olevan palvelu- ja hoitoketjun jatkona, rinnalla tai matalan kynnyksen paikkana. Vuoden 2019 alusta maakunnan sote-palvelut siirtyivät kuntayhtymän, Kymsoten, järjestettäväksi. Tällä oli vaikutus sote-järjestöihin, jotka toimivat koko maakunnan alueella tuottaen palveluja ja/tai ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä. Toimintaympäristön muutos sote-järjestöjen näkökulmasta vaati rakenteellista tukityötä.

Järjestöavustusten kokonaisuuden avaamista varten perustettiin maakunnallinen järjestötyöryhmä, jonka kokoonpano muodostui alueen sote-järjestöjen edustuksesta, kuntien järjestötyöstä vastaavista viranhaltijoista sekä sote-kuntayhtymä Kymsoten edustuksesta. Ensisijaisena tarpeena nähtiin järjestöjen avustusmallin määrittely uuden toimijan, Kymsoten, sekä kuntien ja järjestöjen välille. Maakunnalliselle järjestötyöryhmälle muodostettiin tavoitteeksi määritellä pohjaesitys järjestöyhteistyön mallintamiseksi tässä kolmikannassa.  Pohjaesitys edellytti järjestöjen avustusrakenteen ja kumppanuuden uudelleen määrittelyä ja erilaisten yhdyspintojen ja rakenteiden tunnistamista hyte- ja sote-toiminnoissa järjestöjen, kuntien ja uuden sote-kuntayhtymän välillä. Tästä lähtökohdasta käynnistettiin prosessi järjestöjen ja sote-kuntayhtymä Kymsoten järjestöavustusrakenteen luomiselle. Yhes enemmän! Agentit maakuntien toimintaa kehittämässä -hanke toimi rakennetyössä käynnistäjänä, yhteen kokoajana ja valmisteluvastuullisena tahona.

Työryhmässä lähdettiin liikkeelle järjestökentän monimuotoisuuden kuvaamisella. Tämän tarkoitus oli avata julkisen sektorin toimijoille, miten järjestölähtöistä toimintaa määritellään sekä miten järjestöt asemoituvat avustusvastuiden näkökulmasta suhteessa kuntiin sekä sote-kuntayhtymään. Julkisen sektorin oli tärkeää tunnistaa järjestötoiminnan kolmiportaisuus: on järjestöjä, joiden toiminta 1) perustuu vapaaehtoisuuteen 2) ammatillisesti ohjattua toimintaa ja 3) perustuu markkinaehtoiseen toimintaan (ostopalvelut).  Tämä toimi rakennuspalikkana yhteistyömallien muodostamiselle Kymsoten ja kuntien avustus- ja yhteistyövastuiden määrittelyssä. Määrittelyn avulla kuntien ja kuntayhtymän viranhaltijat kävivät läpi avustettavien järjestöjen toiminnan sisällöt, jonka johdosta arvioitiin minkä järjestöjen toiminta kuuluu asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentälle, eli kuntien yhteistyövastuulle ja mitkä toiminnot täydentävät sote-palveluja ja kuuluvat näin ollen sote-kuntayhtymä Kymsoten yhteistyön piiriin.

Maakunnallinen järjestötyöryhmä valmisteli esityspohjan kunnille ja kuntayhtymälle siitä, mitä on otettava huomioon järjestöjen yhteistyökäytänteistä sovittaessa suhteessa julkiseen sektoriin muuttuvissa rakenteissa. Esityksen valmistuttua käynnistettiin neuvottelut kuntien ja Kymsoten kanssa, jonka pohjalta päädyttiin malliin, jossa Kymsoten ja kuntien roolit sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tukemisessa määriteltiin. Kymsoten ja järjestöjen välisen yhteistyön aloittamisen perusteita ovat: a. Sosiaali- ja terveysalan järjestö toimii Kymenlaakson alueella ja täydentää toiminnallaan Kymsoten palveluprosesseja ja b. Järjestöllä on toimintaansa STEA-avustusta, johon vaaditaan omarahoitusosuutta ja jonka toiminta tukee/täydentää Kymsoten palveluprosesseja.

Näiden kriteerien täyttyessä puhutaan avustusperusteisesta yhteistyöstä. Avustusperusteisesta yhteistyön aloittamisesta sovitaan aina kunnan, Kymsoten ja järjestön välillä tapauskohtaisesti. Kymsote osallistuu myös tarpeen mukaan hankerahoituksiin.

Kuntien osalta järjestöyhteistyön vastuiksi määriteltiin paikallisesti toimivien järjestöjen yleishyödyllisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan tukeminen, toimitiloissa tukeminen sekä yleisavustuksista vastaaminen ja hankerahoituksiin osallistuminen.

Tämä yhteistyömalli on toiminut nyt noin vuoden ja se on selkiyttänyt kuntien, Kymsoten ja järjestöjen yhteistoimintaa. Seuraava kokonaisuus maakunnassamme on kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen ja mallintaminen järjestöyhteistyön ohjeeksi pitäen sisällään myös vahvan sote-keskusyhteistyön. Toimivan ja selkeästi vastuutetun järjestöyhteistyön malli on jokaiselle kunnalle mahdollisuus edistää sekä kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta että kunnan elinvoimaa yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön kehittäminen vaatii sujuvaa ammattimaista yhteydenpitoa ja on prosessi, jossa tavoitteena on organisoitu monialainen yhteistyörakenne.
Vaikka Yhes enemmän! Agentit maakuntien toimintaa kehittämässä -hanke ja valtakunnallinen Järjestö 2.0 -kokonaisuus päättyy tämän vuoden loppuun mennessä, (yhteis)työ tarvitsee tekijänsä. Nyt rakennetaan tulevaisuutta!

Henna Hovi

Järjestöagentti Kymenlaakso, Yhes enemmän! Agentit maakuntien toimintaa kehittämässä -hanke

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.